Palovaroitin – kenen vastuulla on asennus ja huolto, montako tarvitaan ja mihin ne pitää asentaa?

Palovaroitin eli palohälytin on kodin tärkein turvallisuuslaite. Suomessa palovaroittimen hankinta ja toimintakunnosta huolehtiminen on lain mukaan rakennuksen omistajan vastuulla (1.1.2026 alkaen) ja asennusvelvoite koskee kaikkia asuntoja. Palovaroittimet pelastavat joka vuosi ihmishenkiä, joten niiden oikea määrä ja sijoittelu on elintärkeää.

Montako palovaroitinta asunnossa pitää olla?

Lain mukaan asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohden. Lisäksi asunnon jokaisessa kerroksessa (myös kellari, ullakko) on oltava vähintään yksi toimiva palovaroitin.

Esimerkiksi:

• 45 m² yksiöön riittää yksi palovaroitin
• 75 m² asuntoon tarvitaan kaksi palovaroitinta
• 130 m² omakotitaloon vähintään kolme palovaroitinta

Tämä on vähimmäisvaatimus, mutta suositus on asentaa palovaroitin jokaiseen makuuhuoneeseen sekä kaikkiin kulkureitteihin, kuten käytäviin ja portaisiin. Näin hälytys kuuluu varmasti kaikkialle, vaikka ovi olisi kiinni.

Mihin palovaroitin tulee sijoittaa?

Palovaroitin reagoi herkästi savuun, joten sen sijoittelu vaikuttaa suoraan toimivuuteen.

• Paras paikka on katossa, keskellä huonetta tai vähintään 50 cm päässä seinistä ja nurkista.
• Pelastuslaitoksen mukaan palovarottimen asennusta seinään ei suositella. Jos seinään asennus on kuitenkin välttämätön, palovaroitin tulee sijoittaa seinän yläosaan, n. 15 cm katon rajasta.
• Palovaroitinta ei pidä asentaa keittiön, kylpyhuoneen tai ilmanvaihtoventtiilien läheisyyteen, koska höyry ja pöly voivat aiheuttaa virhehälytyksiä.

Pitääkö palovaroitin kytkeä sähköverkkoon?

Vuoden 2009 jälkeen rakennetuissa asunnoissa palovaroittimet on lain mukaan kytkettävä sähköverkkoon. Sähköverkkoon kytketyssä palovaroittimessa on lisäksi varaparisto sähkökatkosten varalle.

Vanhemmissa taloissa riittää paristokäyttöinen palovaroitin, kunhan se toimii luotettavasti ja patteri vaihdetaan säännöllisesti.

Pitääkö keittiössä olla palovaroitin?

Keittiössä ei suositella palovaroitinta, koska ruoanlaiton höyry ja käryt voivat aiheuttaa turhia hälytyksiä.

Sen sijaan keittiön läheisyyteen on hyvä asentaa palovaroitin, esimerkiksi käytävään tai olohuoneen puolelle.

Jos haluat lisäturvaa, lämpöilmaisin on hyvä vaihtoehto keittiöön – se reagoi kuumuuteen, ei savuun.

Kuka vastaa palovaroittimen asennuksesta ja huollosta?

1.1.2024. voimaan tulleen lain mukaan, 1.1.2026 alkaen:

• Palovaroittimen hankinta ja toimintakunnosta huolehtiminen on lain mukaan rakennuksen omistajan, esim. taloyhtiön, vastuulla.
• Huoneiston asukkaan (esim. vuokralaisen) velvollisuutena on ilmoittaa viipymättä omistajalle palovaroittimessa havaituista vioista, kuten pariston loppumisesta.
• Omistusasunnossa asukas itse vastaa palovaroittimen hankinnasta, asennuksesta ja kunnossapidosta.

Saako palovaroittimen asentaa itse?

Kyllä saa. Paristokäyttöisen palovaroittimen asennus onnistuu helposti ilman ammattilaista.

Verkkovirtaan kytkettävän palovaroittimen asennuksen saa kuitenkin tehdä vain sähköalan ammattilainen.

Saako palovaroittimen kiinnittää teipillä?

Kyllä, tukeva kaksipuolinen teippi tai magneettikiinnike käy hyvin, kunhan palovaroitin pysyy varmasti paikoillaan eikä putoa katosta.

Ruuvikiinnitys on silti suositeltavin ja pysyvin ratkaisu.

Onko palovaroittimissa häkävaroitin?

Ei yleensä. Tavallinen palovaroitin tunnistaa vain savun.

Häkävaroitin (hiilimonoksidivaroitin) on erillinen laite, joka kannattaa asentaa, jos kodissa on takka, öljylämmitys tai kaasulaitteita.

Paras paikka häkävaroittimelle on katon ja hengityskorkeuden välissä lämmönlähteen lähettyvillä.

Mikä laukaisee palohälyttimen – ja mitä tehdä jos se soi turhaan?

Palohälytin laukeaa, kun sen anturi havaitsee savua tai ilmassa olevia palokaasuja.

Yleisiä syitä turhiin hälytyksiin ovat:

• Ruoanlaitosta syntyvä savu tai höyry
• Kosteus (esim. suihkun höyry)
• Pöly ja hyönteiset palovaroittimen sisällä

Jos palovaroitin soi ilman syytä:

• Tuuleta tila ja paina varoittimen hiljennysnappia, jos sellainen on.
• Puhdista palovaroitin kevyesti imurilla.
• Jos hälytykset jatkuvat, vaihda laite uuteen.

Miksi palohälytin piippaa vaikka ei ole patteria?

Tämä voi tarkoittaa, että varoitin on viallinen tai sen sisäinen akku on loppumassa.

Vilkkuva punainen valo kertoo yleensä laitteen toiminnasta – mutta jos valo vilkkuu epäsäännöllisesti tai piippaus jatkuu, on aika vaihtaa palovaroitin.

Palovaroittimen huolto ja käyttöikä – Kuinka usein hälytin tai paristo on vaihdettava?

Palovaroitin ei ole ikuinen.

• Palovaroitin pitää vaihtaa uuteen 5–10 vuoden välein valmistajan ohjeen mukaan.
• Paristo kestää tyypillisesti 1–5 vuotta, riippuen mallista.
• Varoitinta on hyvä testata kuukausittain testipainikkeesta.

Voiko kosteus tai pöly laukaista palohälyttimen?

Kyllä. Sekä kosteus että pöly voivat aiheuttaa virhehälytyksiä.

Tästä syystä palovaroitinta ei suositella sijoitettavaksi kylpyhuoneen läheisyyteen, ja se kannattaa puhdistaa kevyesti imurilla muutaman kuukauden välein.

Vanhan palovaroittimen hävittäminen

Vanha tai rikkinäinen palovaroitin ei kuulu sekajätteeseen.

• Palovaroitin on sähkölaite, ja se kuuluu SER-keräykseen (sähkö- ja elektroniikkaromu).
• Vie käytöstä poistettu palovaroitin maksutta lähimpään SER-kierrätyspisteeseen tai kodinkoneliikkeeseen, joka ottaa laitteita vastaan.

Yhteenveto: näin varmistat, että kotisi palovaroittimet suojaavat oikein

• Vähintään yksi palovaroitin jokaista alkavaa 60 m² kohden
• Sijoita palovaroittimet kattoon jokaiseen makuuhuoneeseen ja kulkureiteille
• Testaa kerran kuussa, vaihda paristot säännöllisesti
• Vaihda koko palovaroitin 5–10 vuoden välein
• Häkävaroitin erikseen, jos kotona on tulisija tai kaasulaitteita

Oikein asennetut ja huolletut palovaroittimet ovat halpa henkivakuutus – ne voivat pelastaa koko perheen hengen.

Turvallisuus ja varautuminen